Taloustieteilij\u00e4 David Sund\u00e9nin tuoreen selvityksen mukaan Ruotsin suunnitelmat teollisuuden vihre\u00e4n siirtym\u00e4n toteuttamiseksi voivat merkitt\u00e4v\u00e4sti nostaa s\u00e4hk\u00f6n hintaa Suomessa ja koko pohjoismaisella markkinalla. Nelj\u00e4n ruotsalaisyrityksen, kuten Ruotsin valtion kaivosyhti\u00f6 LKAB:n, ter\u00e4syhti\u00f6 SSAB:n, H2 Green Steelin ja lannoiteyhti\u00f6 Fertiberian investointiaikeiden toteutuminen voisi johtaa s\u00e4hk\u00f6n hinnan kaksinkertaistumiseen Suomessa vuoteen 2030 menness\u00e4, vaikka uutta s\u00e4hk\u00f6n tuotantoa syntyisi runsaasti.<\/p>\n\n\n\n
Investointien seurauksena s\u00e4hk\u00f6n kulutus Pohjois-Ruotsissa kasvaisi merkitt\u00e4v\u00e4sti, mik\u00e4 vaikuttaisi koko pohjoismaiseen s\u00e4hk\u00f6markkinaan. Nykyiset investointisuunnitelmat lis\u00e4isiv\u00e4t s\u00e4hk\u00f6n kulutusta SE-1-alueella jo vuoteen 2026 menness\u00e4 20 terawattitunnilla. Suomessa s\u00e4hk\u00f6n hinta liittyy usein Pohjois-Ruotsin eli SE-1-alueen hintaan. Maiden v\u00e4lill\u00e4 on reilu tuhannen megawatin s\u00e4hk\u00f6nsiirtoyhteys. Lis\u00e4ksi ensi vuonna valmistuva 800 megawatin Aurora-siirtoyhteys vahvistaa t\u00e4t\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Ruotsissa on nelj\u00e4 hinta-aluetta, koska maan sis\u00e4iset siirtoyhteydet ovat rajallisia. Pohjoisessa SE-1-alueella on yleens\u00e4 ylituotantoa, mik\u00e4 alentaa alueen s\u00e4hk\u00f6n hintaa merkitt\u00e4v\u00e4sti. Juuri t\u00e4m\u00e4 edullinen s\u00e4hk\u00f6 houkuttelee alueelle ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 teollisia investointeja, mutta s\u00e4hk\u00f6n saatavuus voi heiket\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti investointien my\u00f6t\u00e4. Suomi on yht\u00e4 hinta-aluetta Pohjois-Ruotsin kanssa, joten Pohjois-Ruotsin s\u00e4hk\u00f6n hinnalla on suora vaikutus koko Suomen s\u00e4hk\u00f6n hintaan.<\/p>\n\n\n\n
Taloustieteilij\u00e4 David Sund\u00e9nin mukaan vuoteen 2030 menness\u00e4 suunniteltujen vihreiden investointien s\u00e4hk\u00f6n kulutus Pohjois-Ruotsissa kasvaisi noin 40 terawattituntia ja vuoteen 2050 menness\u00e4 per\u00e4ti 90 terawattituntia verrattuna nykytilaan. T\u00e4m\u00e4 90 terawattitunnin arvio ylitt\u00e4\u00e4 koko Suomen nykyisen s\u00e4hk\u00f6nkulutuksen. Suurin osa n\u00e4ist\u00e4 suunnitelmista on per\u00e4isin Ruotsin valtion kaivosyhti\u00f6 LKAB:lta. <\/p>\n\n\n\n
Sund\u00e9n on arvioinut ett\u00e4 uutta tuuli- ja aurinkos\u00e4hk\u00f6n tuotantoa syntyy koko pohjolassa lis\u00e4\u00e4 70 terawattituntia vuoteen 2030 menness\u00e4. Siit\u00e4 huolimatta Pohjois-Ruotsin teolliset investoinnit aiheuttaisivat s\u00e4hk\u00f6n hinnan kaksinkertaistumisen Suomessa verrattuna vuoden 2018 tasoon. Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa hinta voisi jopa nelinkertaistua.<\/p>\n\n\n\n
Raportin julkaisun my\u00f6t\u00e4 keskustelu s\u00e4hk\u00f6n hintakehityksest\u00e4 ja investointien vaikutuksista on saanut lis\u00e4\u00e4 huomiota. Vaikka raportin tuloksiin liittyy ep\u00e4varmuutta, se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 kysymyksi\u00e4 energiapolitiikan suunnasta ja kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 energiantuotannosta.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet: Skandinaviska Policyinstitutet, David Sund\u00e9nin raportti, 30.1.2024: “Till vilket elpris som helst?”<\/a>, Helsingin sanomien uutinen, 30.1.2024: \u201dSelvitys: S\u00e4hk\u00f6 uhkaa kallistua rajusti Suomessa, syyn\u00e4 Ruotsin suunnitelmat\u201d<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Taloustieteilij\u00e4 David Sund\u00e9nin tuoreen selvityksen mukaan Ruotsin suunnitelmat teollisuuden vihre\u00e4n siirtym\u00e4n toteuttamiseksi voivat merkitt\u00e4v\u00e4sti nostaa s\u00e4hk\u00f6n hintaa Suomessa ja koko pohjoismaisella markkinalla. Nelj\u00e4n ruotsalaisyrityksen, kuten Ruotsin valtion kaivosyhti\u00f6 LKAB:n, ter\u00e4syhti\u00f6 SSAB:n, H2 Green Steelin ja lannoiteyhti\u00f6 Fertiberian investointiaikeiden toteutuminen voisi johtaa s\u00e4hk\u00f6n hinnan kaksinkertaistumiseen Suomessa vuoteen 2030 menness\u00e4, vaikka uutta s\u00e4hk\u00f6n tuotantoa syntyisi runsaasti. Investointien […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":114,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenenergyradar.fi\/news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenenergyradar.fi\/news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenenergyradar.fi\/news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenenergyradar.fi\/news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenenergyradar.fi\/news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=111"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.greenenergyradar.fi\/news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":115,"href":"https:\/\/www.greenenergyradar.fi\/news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111\/revisions\/115"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenenergyradar.fi\/news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/114"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenenergyradar.fi\/news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=111"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenenergyradar.fi\/news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=111"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenenergyradar.fi\/news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=111"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}